tiistai 22. toukokuuta 2018

Viinin ja Ruoan yhdistämisen kurssi: 10 ruokalajin illallinen ja hassuja unia

Osallistuin koulussa järjestettävälle viinin ja ruoan yhdistämisen kurssille, joka päättyi sellaiseen 10 ruokalajin illalliseen, jonka teimme ryhmässä. Dinneri tehtiin meille kurssilaisille itsellemme ja muutamalle kutsuvieraalle, joissa oli mm. kolumme johtoa sekä olutbloggaaja Anikó Lehtinen. 😊

Suurimmalla osalla ryhmäläisistämme ei ollut ravintolataustaa. Meillä oli aika värikäs porukka, kaikkea journalisteista fyysikoihin, mikä oli minusta ihanaa, koska työskentely on paljon rennompaa jos muutkin (enkä vain minä) ovat vähän ihmeissään ja asioita mietitään yhdessä. Mutta iso kiitos meidän kahdelle pääkokille, Henrylle ja Jannelle, joilla oli ruoka-asiat hyvin hanskassa ja kiitos myös Johannalle, joka johti projektia tosi tsemppaavasti. Mitä vain sai kysyä ja aina vastaus tuli iloisesti ja avuliaasti. ♥  Dinnerihän onnistui tosi hienosti! :) Vaikka kaikki tehtiin aika lyhyellä aikavälillä. Kurssi suhahti nopeasti ja tämä koko suunnittelu tehtiin ehkä kolmessa viikossa. Eli noin 3 opetuskerralla. Dinneri pidettiin 17.5. ja kohta kuvia siitä mitä jännää syötiin. 😊 Kuvat saa isommaksi klikkaamalla, jos jotain haluaa ihailla tarkemmin. 

Ensin kuitenkin vähän esivalmistelupäivästä. Minullahan tämä päivä alkoi niin, että näin aamulla kamalaa unta, jossa olin Grand Dinnerin järjestelyjen aikaan menossa eläinapproille. Ties mitä nekin ovat. Tarkoituksena oli ehkä pyöriä ympäri Helsinkiä ja käydä katsomassa erilaisia villieläimiä, en ihan tarkkaan muista. Tästä uusi approidea? 

Mutta kuitenkin, olin kurssikaverini kanssa liikkeellä ja tarkoituksena oli koko ajan ehtiä kouluun valmistelemaan dinneriä. Näillä kummallisilla eläinapproilla piti mennä vain pari tuntia, mutta kaverini ajoi niin hitaasti paikasta toiseen... ja kello vain kävi ja kävi. Olin tosi huolissani siitä, kuka nyt valmistaa dinnerin juurekset ja hakee lautaset kun minä en ole siellä. Lopulta kaikkeen ajamiseen ja approiluun oli mennyt niin paljon aikaa, etten enää olisi ehtinyt auttaa järjestelyissä ja minua hävetti niin paljon, että kirjoitin ryhmämme facebookchattiin että olen kipeä. Sitten tulin kotiin ja harmitti älyttömästi että olin missannut koko Grand Dinnerin. Sitten avasin silmät, hämmästelin kuinka valoisaa oli ja tajusin että Grand Dinner onkin vielä edessä. Uni oli hyvin todentuntuinen kaikista leijonista huolimatta. Oli todella outoa ensin olla illassa ja sitten avata silmät ja ajatella että missasin Grand Dinnerin ja sitten pari sekuntia myöhemmin tajuta että se olikin vain unta. Onneksi en ollut missannut, vaan sen sijaan lähdin unentokkurassa kouluun pyörimään. 

Aloin kuorimaan niitä yöllä stressaamiani juureksia. Keittiö ei edelleenkään ole minun paikkani, eikä minusta kokkia tule, mutta kasvispääruoan sain silti tehdä. Sain onneksi apua Jannelta, jolla on enemmän kokintaitoja ja kaikki meni hyvin. :) Jännä, miten pienellä viilauksella saa parempaa aikaiseksi. Olin viime viikolla tehnyt saman annoksen, mutta siitä tuli nyt parempi, koska juurekset leikattiin eri tavalla (uskokaa tai älkää), paistoaika uunissa oli lyhyempi ja tehtiin lopuksi nopea paahto (viimeksi varmaan kärvensin vähän, koska tykkään polttaa asioita) ja lisäksi pinjansimeniä paahdettaessa ne kannattaa laittaa uuniin, koska tulee tasaisempi paahto (tykkään myös polttaa asioita pannulla). Sain muuten myös ekaa kertaa käyttää töhötintä, eli sellaista polttolaitetta, ennen kuin tarjoiltiin juurekset, ja melkein poltin leivinpaperinkin, mutta juureksista tuli kivoja. #tykkäänpolttaaasioita 

Mutta hei. Kaikki ruoat onnistuivat ja minusta meillä oli hyvä tiimi!

Lautaset lainasimme FoodCamp Finlandilta. Kiitoksia heille! 😊 Lautaset sopivat värimaailmaltaan todella hienosti muuhun kattaukseemme. Halusimme tuoda Helsingin kevättä kattaukseen, koska menyyn teema oli Helsinki. Meillä oli mm. ihania omenapuunoksia koristeena. 


Ruoat ja viinit: 10 ruokalajin illallinen 


Alkuruoaksi oli ostereita chilisalsalla ja shamppanjaa. Nämä syötiin ennen kuin istuttiin pöytään, ja minä pöllö olen unohtanut kuvata. Syytän sitä, että kädet olivat täynnä, koska lasi ja osteri. Ei mahdu muuta. 🙈 Oli hyvää, mutta osteria on minusta vain pirun vaikea syödä. Osteriannos nimettiin Kauppatorin mukaan. 

Sitten pääsimmekin jo istumaan ja jatkoimme Suomenlinnan lautalle mustaherukkasilakoilla. Tämän kanssa juotiin sancerrea, koska siinä on mustaherukanlehden aromeja, jotka tukivat annoksen mustaherukkaisuutta. 


Matka jatkui Seurasaareen ja tarjoiltiin kauristartaria, retiisillä ja kuusenkerkkämajoneesilla. Oi kuusenkerkkämajoneesi, olit niin hyvä. Viininä oli Benedikt Baltes Buntsandsteinin Spätburgunderia. Saksalaista pinot noiria, joka sopi hyvin. 



Sen jälkeen päästiin Keskuspuistoon nauttimaan kermaista korvasienikeittoa. En ole ennen syönyt korvasieniä. Niissä oli vähän multaa, ainakin omassa annoksessani, mutta muuten keitto oli erittäin maukas ja söpö. Viinin ostossa oli mokattu ja vieraille tämä tarjottiin alun perin suunnitellun Wolfbergerin muscatin kanssa ja me joimme tätä samaisen tuottajan rieslingin kanssa. Täytyy sanoa että riesling happojensa kanssa sopi oikein hyvin. 



Sitten päästiin ginisorbettiin, joka nimettiin Esplanadiksi. Tämä piti syödä nopeasti, mutta se oli niin hyvää että meni suupalassa. 



Tämän jälkeen pidettiin pieni tauko ja päästiin piikuhiljaa pääruokiin. Vanhankaupunginkoski: siika hollandaise ja parsaa. Viininä Gisselbrechtin rieslingiä, joka on muuten jännä viini. Todella mitäänsanomaton ja tylsä, enkä joisi sitä muuten vaan, mutta se sopii yllättävän monien ruokien kanssa ja antaa niille tekstuuria. 



Sitten päästiin Kallioon syömään kateenkorvaa, hernepyrettä, sipulia ja madeirakastiketta. Kateenkorva oli myös uusi jännä tuttavuus. Viininä oli Côtes de Beaunelaista chardonnayta. Chardonnay ei vieläkään ole minun viinini... 



Sitten päästiin Siirtolapuutarhaan ja oli juuresten aika. Eli uunijuureksia, vuohenjuustomoussea, paahdettuja pinjansiemeniä ja lehtikaalisipsejä. Lehtikaalista täytyy kertoa sen verran, että pääsin ekaa kertaa friteeraamaan ja sehän roiskuu hirveästi, koska lehtikaalissa on vettä niin paljon, niin minähän säpsähtelin siellä keittiössä joka kerta kun vähän sihisi. Hirveän jännittävää! Varovaisesti, mutta varmasti. 
Annoksen kanssa tarjottiin Rodenbachin hapanolutta. Saimme idean Anikon olutluennolla ja ihastuimme kaikki siihen. Minäkin rupean pikku hiljaa juomaan oluita. Hapanoluet ovat kivoja ja porteriinkin tykästyin ja nykyään kun minulle tyrkätään aina välillä Auraa käteen niin sekin menee jo alas. Edistystä on tapahtunut. 



Näiden jälkeen oli vuorossa jälkiruokajuustot. Olimme valinneet Juustoportin brändi-pähkinän ja vuohenjuusto GR Grandin. Brändi-pähkinä oli tosi hyvä. Viininä meillä oli Pfaffin pinot gris'tä. Tämä ei ollut minusta paras yhdistelmä. Voi johtua siitä, että olen joskus käyttänyt kyseistä viiniä mm. juhannusviininä. 



Viimeisen jälkiruoan myötä päästiin heaveniin, koska katsokaa nyt tuota annosta. 😍 Ihana. Talvipuutarha: raparperisorbettia, paahdettua valkosuklaata, mansikoita ja haudutettua raparperia. Tämän kanssa tarjottiin moscato d'astia, joka sopi erinomaisesti. 



Dinnerin jälkeen tuli melkein herkistyttyä, koska tiimi oli kiva ja olimme onnistuneet. 😊 Loppusiivous sujuikin jossain humussa... Minua on kuulemma kyyti odottanut vihaisena parkkipaikalla, koska ajantajuni on ollut hatara ja kotona olen pyörinyt ympäriämpäri ja mennyt nukkumaan ja jättänyt toisen yksin somettamaan. 😆 Eli vieraanvaraisuus ei nähtävästi riittänyt enää kotiin asti. Mutta ei se mitään, koska ainakaan en missannut Grand Dinneriä. Ensi vuoden kurssilaisille ehdottaisin teemaksi eläinappro-grand dinneriä. 

Tällaista meillä koulussa. 😊 #p2bhaaga #haagahelia #haagarestonomikampus 

tiistai 8. toukokuuta 2018

Ravintola Messenius: vappulounaan arvostelu

Hyvää toukokuuta kaikille! :) Minä kävin vappuna Töölössä vappulounaalla ravintola Messeniuksessa. Ravintolassa on paljon klassisia annoksia ja kyseessä on ravintola, joka on perustettu jo 1937. Oli ensimmäinen kerta tässä paikassa, joten tässä pientä arviointia. 

Ravintolan katteet olivat minusta nätit. Tykkäsin erityisesti lautasliinojen asettelusta. Ikkunassa oli kaikenlaisia hassuja esineitä, en tiedä mikä funktio niillä oli. Ehkä niillä on tarina? En kysynyt. Sisustus oli muuten ihan tyylikäs, mutta vähän vanhanaikainen. Toisaalta ehkä se on tarkoituskin, kun on historiallinen paikka kyseessä. 

Vappuna syötiin vähän pitemmän kaavan mukaan ja annoskokoja täytyy ainakin kehua. En ihan tarkkaa menyä muista, koska minä pöllö skumppapäissäni tietenkin unohdin kuvata menyyn. Mutta annettakoon tämä minulle anteeksi, koska kyseessä oli vappu. Ainakin meillä oli täällä oikein mukavaa ja totesimme että tästä voisi tulla vappuperinne. Katsotaanpas sitten mitä minä suuhuni oikein laitoin, skumpan lisäksi. Käytimme koko menyyn läpi cavaa, koska oli juhlapäivä ja kuplat sopivat melkein kaikkeen, eikä kukaan vappuna jaksa miettiä liikoja. :)  


Alkuruoka


Minä otin alkuruoaksi skagenleivän. Jännä juttu sinänsä että minä en oikein välitä katkaravuista, mutta jostain syystä tykkään skagenista saaristolaisleivän päällä. Skagen on siis eräänlainen katkarapumajoneesisekoitus. Ihanaa että täällä tarjottiin saaristolaisleipää, koska onhan se nyt sata kertaa parempaa kuin pelkkä toasti, jolle skagen siis perinteisesti laitetaan, koska toast skagen. 

Leivän koko oli hyvä. Leipä oli iiihanan rapeaa ja päällä pehmeää skagenia. Punasipulit toivat annokseen makeutta sopivasti ja tilli sopi päälle. Ehkä olisin kaivannut vähän vielä sitruunaa, mutta makuasia. Leipä olisi varmaan mennyt tosi hyvin jonkun hapokkaan valkoviinin kanssa. Ne olisivat täydentäneet toisiaan. Mutta oli se näinkin hyvää. Muille pöydässä tuli kuulemma annoskateus kun katselivat minun ruokaani. Asettelusta voisin kuitenkin huomauttaa että voisi pikkuisen nätimpi olla, koska ruokaa syödään myös simillä. 

Pääruoka


Pääruoaksi otin sisäfilepihvin mediumina. Lisukkeena oli paistettuja varhaisperunoita, neulapapuja ja muistaakseni konjakkikastike. 

Tähän minä suoraan sanottuna vähän petyin. Oli hyvää joo, en nyt halua huonoksi haukkua mutta... Ensinnäkin taas asetteluun voisi vähän kiinnittää huomiota. Mikä tuo on tuo yksinäinen peruna tuolla, joka itsekseen seikkailee erossa muista? Voin kuvitella että sillä on ikävä kavereitaan. Tämän tasoisessa paikassa pitäisi myös pyyhkiä lautasen reunat. 

Sitten ruoka: Plussa siitä että on varhaisperunoita. Oli varmaan vuoden ensimmäiset varhaisperunat, ainakin minulle. Ihana idea vappuun. Pavut ja kaalit olivat hyviä, koska olivat vain kevyesti kypsytettyjä. Toivat kivaa raikkautta annokseen. Kastike oli myös hyvää. 

Pihvi oli minusta ylikypsää. Pyydän usein ravintolassa medium plussaa, jos en luota siihen että mediumista tulee hyvä. Koska raaka ei sitten ole minun juttuni. Täällä luotin että mediumi olisi hyvä, joten tilasin sen, mutta minusta se oli jokin medium ++. Liha oli laadukkaan oloista, mutta sivut maistuivat keitetyiltä ja keskellä oli joitain hyviä "raaempia" paloja, mutta muuten tämä oli minusta aika kypsää. Ei ollut pahaa, mutta mediumina se olisi ollut vielä parempaa. Pihveissä oli ehkä vähän eroja, sillä katselin viereistä annosta, ja se näytti juuri oikeanlaiselta. Mutta tämä minun oli minusta liian kypsää. Harmi. 

Annoksen kokoa täytyy kuitenkin taas kehua, sillä tällä kyllä nälkä lähtee, mutta tilaa jää myös jälkkärille. Annoksessa oli muuten hyvät komponentit, en halua haukkua, mutta jos pihvi olisi ollut oikeanlainen olisin ollut erittäin tyytyväinen. 

Jälkiruoka


Mansikkatrifle oli aterian huipentuma. Kesäinen ja ihana. :) 

Raikas, kesäinen, sopivan makea, ihan super! :) 

Ja tämän asettelu oli minusta kiva. Söpö. :) 


Kaiken kaikkiaan oli mukava lounas. Aika hintava minun budjetille, mutta kai sitä kerran voi... ja seura oli parasta. ♥ 

Palvelu oli mukavaa. Alku- ja jälkiruoka olivat tosi hyviä. Pääruokaan pikkuisen petyin, mutta uskon että pienet asiat huomioimalla menyy voisi olla perfect. Asetteluun voisi minusta panostaa vähän enemmän. 

Kyllä täällä kuitenkin toisenkin kerran söisi. Ja vappu oli hauska. :) 

Arvosana: 4-/5 

lauantai 28. huhtikuuta 2018

SYÖ-viikot 13.-26.4.2018: kympin päivien syöminkiä

Minusta ravintoloissa käynti on ihanaa, ja aina kun kympin SYÖ-päivät pärähtävät käyntiin niin yritän käydä useammassa paikassa. Tämä on tosi hyvä kampanja, vaikkapa opiskelijan kukkarolle (kunhan ei käy liikaa). Ainoa huono puoli on, että kampanjassa on melkein aina samat ravintolat mukana. Näistä muodostuu tiettyjä lemppareita, joissa tulee sitten aina käytyä. Alkaa pikku hiljaa ehkä tuntumaan tyhmältä joka kerta arvioida samojen paikkojen annoksia, mutta tarkastellaanpas nyt kuitenkin vähän taas kerran missä olen käynyt syömässä. Monessa ravintolassa ruoan laatu vaihtelee, joten aina on hyvä käydä tarkistamassa että paikka toimii vielä. Näin ollen tässä on nyt ollut oiva tilaisuus miettiä tasalaatuisuutta. Lisäksi olen käynyt parissa uudessa paikassa. Joten tässä teille arvioita ja fiiliksiä. :) Kannattaa myös lukea aiemmat arvostelut. :) 

Don Corleone

Penne alla Coppola: pennepastaa kermaisella broileri-paprika-tomaattigorgonzolakastikkeella. 

Bataattitäytteisiä ravioleja kermaisella pinaattikastikkeella. 

Tänne päädyttiin ystäväni kanssa, koska halusimme italialaista. Kävin täällä myös viime SYÖ-viikoilla ja täytyy sanoa että tällä kertaa palvelu oli mukavampaa. Plussat siitä. Ruoan odotusaika tosin oli pitkä. Onneksi oli hyvä seura ja meille tarjottiin leipää, joten ei ollut ihan tylsää. 

Tuossa kuva minun annoksestani. 

Ruoka oli yhtä hyvää kuin viimeksikin. Eli tasalaatuisuus: check. Minusta täällä saa sitä mitä menyyssä luvataan. Oikein hyvää perus italialaista. Valitsin aika tavanomaisen annoksen. 

Ystäväni otti bataattitäytteisiä ravioleja ja maistoin häneltä pari ja täytyy sanoa, että ne olivat minusta yllättävän hyviä. Makea bataatti sopi tosi hyvin pastan sisään ja pinaattikastike oli hyvä lisä. Voi tosin olla, että annos olisi ollut vähän liian makea pelkästään, mutta lisukkeeksi tuollaiset olisivat minusta tosi hyviä. Yllätyin siitä miten hyvin bataatti ravioleihin sopi. :) 

Arvosana: 3/5

Ryan Thai

Paistettua nuudelia thaityyliin kanalla

Tähän paikkaan ihastuin jonain SYÖ-päivänä joskus viime vuonna. Nyt palvelu oli edelleen mukavaa. Sisustus on minusta viihtyisä ja ruoka oli maukasta ja helppoa, mutta hyvää. Tuoreet idut varsinkin viehättivät. Kananmunasta en niin välittänyt. Sitä olisi ehkä voinut olla vähän vähemmän, mutta toisaalta se toi ruokaisuutta. Tulisuutta olisi voinut olla lisää. Nuudelit olivat hyvän kypsyisiä. Ruoka oli hyvää, niin kuin viimeksikin. Eli tasalaatuisuus: check. Annoksen salaatti oli raikas, mutta aika tavanomainen ja tylsä. Toisaalta annos toimi hyvin. 

Kun lähdimme, keittiöstä vilkutettiin, mikä oli minusta kiva. 

Arvosana: 4/5 

American Diner

Rosburger cheese: naudanlihaburgeri, cheddarjuustoa, chimichurri-majoneesia, salaattia, punasipulia, tomaattia ja ranskalaiset. 

Chicken cheese: kanaburgeri, cheddarjuustoa, paholaisen majoneesia, salaattia, punasipulia, tomaattia ja ranskalaiset.

Burgeria täytyy tietenkin aina syödä. Tässä kokeiltiin kahta, koska jaoimme burgerit kaverini kanssa. Ranskalaiset olivat aika tavallisia, rasvaisia ja hyviä ja niissä oli grillimaustetta. Tosin sitä oli ripoteltu vähän huonosti, vähän sinne tänne, ei kovin tasaisesti. 

Burgerit olivat hyviä, mutta vähän jäähtyneitä. Naudanlihapihvin kypsyys oli minusta hyvä: sellainen pinkki sisältä, ei liian punainen, eikä liian kypsäkään. Rosburger oli minusta parempi, koska naudanpihvi on minusta parempaa, mutta kanaburgerissa mieleen jäi pahoilaisen majoneesi, joka oli tosi hyvää. 

Ystäväni kommentoi burgereita niin, että olivat kuulemma parempia kuin edellisellä viikolla käymässämme naughty brgrissa. Eli siinä ravintolalle meriitti. 

Palvelu oli ihan mukavaa, mutta vähän hidasta. Varmaan maanantai heijastui ja kaikki olivat vähän väsyneitä. Mutta joskus täällä on minusta ollut paljon rempseämpi ja energisempi palvelu. 

Arvosana: 3-/5 

Woolshed

Avocado & bacon burger: naudan täysjauhelihapihvi, salaattia, tomaattia, guacamolea, majoneesia, paprika-relissiä ja pekonia.

Outback rump steak: 200 g mediumiksi kypsennetty rump steak sienikastikkeen kera. 


En osannut päättää mitä haluan syödä, joten jaoimme molemmat annokset ystäväni kanssa. Burgeri oli tosi hyvä. Pihvin kypsyys oli sopiva ja maut sopivat hyvin yhteen. 

Rump steak sen sijaan ei ollut minusta mediumia nähnytkään, vaan oli enemmän raa'an puoleinen. Lisäksi se oli hyvin sitkeää. Onneksi siinä oli joitain hyviä paloja myös, mutta kokonaisuutena en suosittelisi. Ranskalaiset olivat perus hyviä ja annosten salaatit tavanomaisia, mutta ihan kivoja. Vesimeloni oli kiva lisä salaattiin. 

Palvelu oli rentoa ja paikan henki on muutenkin rento. Tosin olisi voitu kysyä aikaisemmin maistuuko, koska pihvistä olisi voinut valittaa, ja kun lopuksi sanoin, että se oli vähän sitkeää, minulle vastattiin että "no olisit sanonut". Joo, tietenkin olisi pitänyt nousta ylös ja käydä sanomassa, mutta en jaksanut nähdä vaivaa. Ja se on suomalaiselle vaikeaa. Nojoo, pitää oppia valittamaan. Mutta kuitenkin, minusta tuo on sellainen kommentti millä asiakkaalle luodaan vähän tyhmä olo. "Olisit tullut sanomaan". Voisin vastata että "no olisit tullut kysymään maistuuko". 

Burgerista tykkäsin ja sitä suosittelen. :) 

Arvosana: 2/5 

Frans & Amelie

Mureaa naudanrintaa, keittiömestarinkastiketta, kasviksia ja lohkoperunoita.

Tämä oli varmaan kokemuksena minun SYÖ-viikkojeni huipentuma, mutta se johtui ehkä ennemmin tuurista ja muista asiakkaista, josta lisää myöhemmin. Kävin täällä ystäväni kanssa ja söimme pitkän kaavan mukaan. Palvelu oli tosi mukavaa. Tarjoilija onnistui heti tekemään lisämyyntiä, kun ehdotti meille jaettavaa alkuruokaa. Jaoimme sitten leikkeleannoksen. Ei ollut ihan minun ruokani. Kinkut olivat hyviä ja asettelu oli hieno, muuten maut eivät minua liiemmin miellyttäneet. Mutta sille joka tykkää, niin ei tässä mitään vikaa ollut. Aika lihaisa toki. Sopii hyvin jaettavaksi, sillä puolikkaastakin jäi jo aika täysi olo. 

Olimme juuri pääsemässä pääruokaan, kun tapahtui jotain odottamatonta ja ihmeellistä. Viereisessä pöydässä istuva nainen oli lähdössä ja puuttui keskusteluumme ja ilmoitti, että hän haluaa tarjota meille jälkiruoat. Olimme häkeltyneitä, koska miksi ihmeessä tuntematon haluaa tarjota tuntemattomille ravintolassa jälkiruoat? Tämä ihana tuntematon oli kuulemma voittanut jonkin rahapalkinnon ja halusi jakaa iloa myös meille. Olimme tosi iloisia ja saimme viinit ja jälkiruoat. Ihana yllätys! :) Tuli sellainen olo että maailmassa halutaan vielä jakaa iloa. :) Nainen maksoi jälkkärimme ja lähti. Jäimme siihen ihmettelemään ja iloitsemaan. :) Kyllähän tällainen piristää päivää kovasti. Enkä olisi uskonut että tällaista tapahtuu kovin usein. Aika jännä. :) 

Mutta niin, se pääruoka. En oikeastaan ole mikään ylikypsän lihan ystävä, joten annos oli minusta ihan jees. Kaikki sopi hyvin yhteen, eikä siinä ollut mitään ylimääräistä. Mutta koska ravintolakokemus oli niin kiva ja koska olin valmiiksi iloinen, ruokakin maistui paremmalta. Ei ollut ihan minun juttuni tämä annos, mutta muuten hyvin tehty, eli en sinänsä halua valittaa. Makuasia. Talon punaviini sopi ruokaan hyvin. :) 

Sitten päästäänkin tähän ilmaiseen jälkkäriin. Otin sitruunakakkua ja laksritsimarenkia. Se oli oikein hyvä. Makea ja kirpeä samaan aikaan ja marengissa oli lakun ansiosta vähän kitkerääkin. Jos jostain pitää valittaa niin ehkä hitusen kuiva, mutta muuten oikein toimiva. 

Ja täytyy sanoa että todella mukava ilta! :) Pistäkää ilo kiertämään, se on arvokasta. :)

Arvosana: ilon kautta 5/5 

Manhattan Steakhouse Espa

Grillipihvi 150 g naudan ulkofilee talon maustevoi. Lisämaksusta bataattiranskalaiset ja pippurikastike.

Tätä voisi jo sanoa vakkaripaikaksi. Olen käynyt täällä varmaan neljä kertaa tänä vuonna ja kirjoittanut tästä paikasta useamman kerran. Voin sanoa että edelleen suosittelen. Tällä kertaa ruoka oli taas loistavaa. Palvelu olisi voinut olla vähän iloisempaa, mutta ymmärrän että henkilökunnalla oli ollut pitkä päivä. Tosin hymy ei maksa paljoa... Ruoka: bueno. :)

Arvosana: 4+/5 



Bistro Manu

Paneroitu vasikanleike, yrtti-bearnaisekastike ja ranskalaisia.

Tämä oli minulle uusi paikka. Tosin tulimme tänne hyvin väsyneinä ja stressaantuneina. Seuralaisemme olivat myöhässä, joten olimme aika sählääviä asiakkaita. Pahoittelut siitä. Paikka oli kivan näköinen. 

Palvelu oli ehkä vähän outoa, sillä tarjoilija kyseli meiltä saako ruoat jo pyytää ja nostaa. Ajattelimme ensin tilata valmiiksi myöhästyneille ystävillemme, mutta minusta olisi ollut hyvin outoa jos ruoat olisivat saapuneet pöytään odottamaan jo ennen syöjiä. Minusta oli outoa että tällaista vaihtoehtoa tarjottiin, enkä ihan osannut ensin suhtautua siihen. Ehkä vaikutimme siltä, että meillä oli kiire. Mutta tarjoilija oli kuitenkin palveluhenkinen ja juoksi meidän asioilla keittiöön monta kertaa. Ensin hän pyysi ruoat, sitten perui, sitten pyysi vain kahdet ruoat, sitten toiset, sitten pöytäämme tuli viides kuokkavieras, joka kai ensin tilasi ruoan ja sitten perui sen. Eli emme olleet ihan helpoimmasta päästä asiakkainakaan. Vähän sähläreitä olimme. 

Ruoka oli annoksena aika pieni. Suolaa ja mausteita ranskalaisissa oli hyvin. Vasikanleike oli pikkuisen sitkeää, muttei mitenkään liian häiritsevästi. Ihan OK annos. Ei ollut mitenkään säväyttävä. Paikka oli kuitenkin ihan rento ja mukava.

Arvosana: 3/5

Memphis hesari

Fish n chips

Tämä on sellainen perus mukava paikka. Palvelu oli ihan OK mukavaa. Ehkä vähän lisää iloa olisi tarvittu, sillä tarjoilijan lauseet kuulostivat väsyneiltä ja teennäisiltä. Niin kuin sanoisi välinpitämättömällä äänellä että toivottavasti maistui. Vähän sellainen olo tuli. Ehkä hänellä oli surullinen päivä tai jotain. Mutta ainakin tarjoilu toimi ja palvelua sai. 

Ruoka oli ihan hyvää, mutta vähän tylsä. Olisi voinut olla vaika vähän lisää mausteita. Avokaadoaioli oli kiva ja avokaado sopi yllättävän hyvin valkosipulin kanssa. Sitruunasta kalaan sai hyvää hapokkuutta. Muuten annos oli aika lailla pliisu. Ihan OK.

Arvosana: 2+/5 

Tamarin Forum

Pad siew - street noodles: Soijakastikkeessa paistettua riisinuudelia kanan, kananmunan ja kasvisten kera.

Olin todella väsynyt, stressaantunut ja vihainen kun tänne lähdin. Oli niin vauhdikas päivä ja tuli niin nälkä, että aloin kärttyisäksi ja teki mieli thaikkua. Halusin jotain nopeasti, joten päädyin tänne.

Annos oli kaunis ja noudatti melkein lautasmallia, sillä salaattia oli melkein se puoli lautasta. Nuudelit olivat vähän kovia. Niitä olisi minusta voinut pehmentää pikkuisen lisää. Wokissa oli hieman kärventynyt maku. Jotakuta se voisi viehättää, sillä maku oli aika paahteinen. Minua tosin se ei niin kovasti viehättänyt, muttei ollut onneksi liian kärtsännyt. Muuten ruoka oli ihan hyvää. Oli tuoreita kasviksia ja hyviä mausteita. Korianterista en niin välitä, mutta sen sai helposti pois. Pikaruoaksi hyvä.

Arvosana: 2+/5

Bangkok 9

Pad Ma Maung Him Ma Parn Cashew Nut: Kana ja vihanneswok ja cashewpähköinöitä osterikastikkeessa.

Tästä on tullut lempithaikku. Drinkkitarvikkeet olivat loppu, joten piti keksiä oma sekoitus. Se koristeltiin tosi kauniisti. :) 

Ruoka oli yhtä hyvää kuin viime kerralla, eli tasalaatuisuus: check. Maukasta, sopivasti mausteita ja tosi hyvää. Palvelu oli vähän hidasta, mutta ihan mukavaa. Tännekin lisää hymyä, niin kaikki hyvin. Muuten tykkään kyllä tästä paikasta ja sen ruoista. Ainoa miinus on, että ruoka jäähtyy ennen kuin kaiken ehtii syödä. Pitäisi olla jotkut lämpölevyt tai vastaavat. Toivottavasti hankkivat sellaiset. 

Arvosana: 4/5 





Näin, taas meni liikaa rahaa. :( Mutta hyviä ruokia. :) Ja näissähän voi käydä muutoinkin kuin kympin päivillä. Saa kertoa kommenteissa omia SYÖ-kokemuksia. :) 

#syo10 #SYÖ-päivät 

perjantai 20. huhtikuuta 2018

Kuka Viiniä Kengissä?

Kuvaus: Lotta Seppä
Minulta aina kysytään juonko viiniä kengistä, mutta pettymykseksenne niin en juo. 😆 Tykkään kyllä kengistä... mutta viiniä juon vielä toistaiseksi ainakin lasista. 

Olen Greta ja tämän blogin kirjoittaja. Tuossa on minusta kuva Vinstituutin vuosijuhlissa. Kiitos Lotalle kuvista! 😊
Blogin nimi tulee siitä, että minulla on viinipulloille oma kenkä. Sellainen ihana korkea koristekenkä, jota toivoin joskus joululahjaksi ja sain. ❤ Blogin kuvat ovat yleensä minun ottamia jos ei ole erillistä mainintaa. Eli kuvia ei saa käyttää ilman lupaa. Toki on ihan kiva jos blogitekstejä jaetaan. 😊

Blogin olen aloittanut joskus pari vuotta sitten kun kävin ensimmäisen viinikurssin. Opiskelin silloin vielä toimistojuttuja, mutta viini vei mennessään (nyt en tarkoita ihan sataprosenttisen kirjaimellisesti, koska sehän olisi hirveää. Toki tämä on ehkä tulkintakysymys 😉) ja viime syksynä aloitin virallisesti restonomin opinnot Haagassa. Sivuaineena opiskelen journalismia aina kun se mahtuu lukujärjestykseen. 

Blogissa keskitytään viiniin ja ruokaan ja kaikkeen siihen löyhästi liittyvään. Drinkit ovat myös sellainen asia, jotka minua kiinnostavat ja ehkä opettelen joskus myös viskejä. Kirjoitan aika lailla ravintoloista, tapahtumista ja joskus myös omista havainnoista ja elämästä. Minulla näitä päähänpistoja riittää, joten joskus voi vaikka olla odotettavissa jokin hassu video viiniin liittyen. Pesin mm. kerran hiuksia viinillä. 

Blogi löytyy myös facebookista: Facebook. Ja instagramista nimellä viiniakengissa. Näitä kannattaa seurata. 😉  


Kuvaus: Lotta Seppä 
Mitäs muuta minusta? Hmm... no, minulla on pienoinen viinikaappi, jonka tarinan voi lukea tästä: Ostin viinikaapin! Hänkin on jo yli vuoden vanha. Viinin lisäksi harrastan paritanssia. Nyt lähinnä argentiinalaista tangoa ja progressiivista, eli tavallaan lajitonta luovaa paritanssia. 

Ruokaa harrastan enimmäkseen vain ulkona syömisen muodossa. Joskus kokkailen jotain kotona... niin ja sitten minähän opiskelen tavallaan chefiksi, mutta voin sanoa jo ettei minusta sellaista tule, koska vihaan keittiötä ja olen siellä kuin kala kuivalla maalla. Viha on ehkä liioittelua, mutta you get the point. Mutta onneksi keittiöopinnot ovat vain pieni osa tätä kokonaisuutta ja löytyy myös juomia ja kaikkea muuta jännittävää.

Ei kai minulla muuta. Nautinnollisia luku- ja viinihetkiä. 😊

#viiniakengissa #haagarestonomi 



sunnuntai 11. helmikuuta 2018

SYÖ 26.1. - 8.2.2018

Taas hurahtivat SYÖ-viikot ja pelkäsin ensin etten ehdi käydä missään, mutta laiska kun olen ruoanlaitossa niin kyllähän minä kävin jopa 9 paikassa... Tällä kertaa onkin ollut vähän erilaiset kympin päivät. Olen tehnyt ennennäkemättömiä asioita. Olen lähtenyt ravintolasta maksamatta, käynyt Espoossa ja käynyt ravintolassa pika pikakäynnillä. Tässä pieni katsaus siitä mitä tuli SYÖtyä: 


Don Corleone


Spaghetti Rosa: spaghettia kermaisella jauheliha-yrtti-tomaattikastikkeella. 

Aloitin ystäväni kanssa tällä kampin italialaisella. Paikka on pieni ja oli aika täyttä, mutta pöytä löytyi. Tosin jouduin jonkin aikaa odottamaan että minut edes huomattaisiin. Palvelu oli minusta hidasta. Toki ymmärrän että oli tupa täynnä, joten tarjoilijoilla oli kädet täynnä, mutta ei tullut kovin huomioitu olo. Viiniäkin otin, koska ajattelin että se sopii italialaiseen tyyliin. Petyin, koska lasi oli varmaan juuri tullut tiskistä kuumana ja punaviinini kaadettiin sitten siihen lämpöiseen lasiin. En tietääkseni tilannut glögiä. Ystäväni viinissä oli sitten jo jotain kummallista. Ehkä lasissa oli jokin roska, mutta hän onki siinä sitä veitsellä ja istui tovin veitsi viinilasissa. Tarjoilija olisi toki voinut ihmetellä ja tulla kysymään onko kaikki hyvin, mutta ehkä näytimme muuten vain niin hörhelöiltä että on ihan normaalia uittaa veitsiä viinissä. En tiedä. 

Ruoka oli onneksi kuitenkin hyvää. Aika yksinkertaista, mutta maukasta. Sopivan kokoinen annos, ja juuri sitä mitä luvattiin. Juurikin spaghettia kermaisella jauheliha-yrtti-tomaattikastikkeella. Tavallista, mutta hyvää. Kyllä täällä toistekin syö, mutta palvelu jäi vähän mietityttämään. Ystävältäni jopa kysyttiin kesken ruokailun, onko hän jo syönyt valmiiksi, koska hän jäi kertomaan minulle jotain juttua. Ehkä vähän tympeää. Virheitä sattuu kaikille, ei se mitään, mutta vähän lisää tarkkuutta palveluun. Ei viiniä kuumiin laseihin eikä tympeitä kysymyksiä. 

Arvosana: 2/5 

Lost in Helsinki


Kana-vuohenjuustoburgeri

Oli kauhea nälkä ja aikamoinen kiire kun tänne lähdin. En ole ennen käynyt, joten halusin kokeilla. Tilasin ruoan lennosta aikaa säästääkseni ja tarjoilija lupasi että siihen menee 10 minuuttia. Meni ehkä 15. Ehdin jo panikoida että ehdinkö syödä ennen kuin ruoka saapui. 

Tämä olikin sitten hirvein burgeri ikinä. Vuohenjustosta en ole ihan vielä oppinut tykkäämään, mutta se ei ollut tässä ruoassa ongelma, vaan pihvi, hui että. Se oli sellainen paneroitu kananfileepihvi, joka oli kivikova ja ehkä jopa vähän raaka. En ole ihan varma, mutta minua ällötti ihan sikana. Sitkeää ja niin epäilyttävän oloista että ensimmäistä kertaa tuli sellainen olo että minä en nyt syö tätä, enkä maksa tästä. 

Ranskalaiset ja majoneesi olivat ainoat syötävät ja vesikin oli maustettu limellä, joten se oli hyvää. Muuten ihan hirveää. Ilmoitin tarjoilijalle etten ehdi enkä voi syödä tuota, joten olenko nyt ihan kauhea jos vaan lähden. Onneksi hän ymmärsi. Palvelu oli ihan mukavaa, joten siitä plussa, mutta burgeri oli minusta syömäkelvotonta. Liekö sitten jostain pakkasesta tullut vai miten, mutta hyi. 

Arvosana: pohjanoteeraus 1-/5 

Bangkok 9


Pad Ma Maung Him Ma Parn Cashew Nut: Kana ja vihanneswok ja cashewpähköinöitä osterikastikkeessa

Tämäkin oli minulle uusi tuttavuus. En meinannut ensin löytää ravintolaa, mutta se sijaitsee siis citycenterin toisessa kerroksessa. Taas kerran minulla oli ihan hirveä kiire. En edes tiedä miksi lähteä ravintolaan kun on niin kiire, koska sitä varten on tehty heset sun muut. No, minä nyt kuitenkin halusin kokeilla ja olla ärsyttävä pika-asiakas. Kysyin kauanko ruoassa menee ja vastaus oli vartti. Istuin alas juomaan vettä, koska olin kauheassa nestehukassa. 

Paikan sisustus oli minusta kivan värikäs, mutta silti tyylikäs tummine pöytineen ja rento. Taustalla soi jonkin näköistä rentoa musiikkia ja ravintola oli aika rauhallinen vaikka asiakkaita oli paljon. Aterimet olivat ehkä vähän kämäisen oloisia. 

Maksoin ruoan varmuuden vuoksi heti, että voisin vain ponkaista pois paikalta sitten kun olen syönyt. Melkein heti alkoi kaduttaa että tulin, koska aloin stressaamaan etten ehdi syödä ja sitten juosta Töölöön. Kiroilin jo monta kertaa mielessäni että miksen mennyt johonkin pikaruokapaikkaan, koska ei tällaisissa paikoissa ole tarkoitus syödä pikana. Ruokaan meni kuitenkin vain se vartti ja siinä vaiheessa kun sain sen lautaselle, en katunut yhtään että tulin. Oli todella maukasta. Juuri sopivaksi wokattuja vihanneksia, sellaisia vähän kovia ja ihanan mausteinen ja maukas kastike. Pari kanapalaa olivat ehkä vähän kovia, mutta kastike oli niin hyvää että ei paljoa haitannut. Hyviä makuja kertakaikkiaan. Cashewpähkinätkin sopivat erinomaisesti. Juuri sopivaa tulisuutta ja tosi hyvää. 

En tosin ehtinyt kaikkea syömään, koska stressasin aikaa. Mutta hotkin siinä puolet ja pyysin loput mukaan. Tavallaan söin ehkä 10 minuutissa. Varmaan miettivät että mikä ravintolamaratoni tuolla oli, mutta kaikki meni nappiin, enkä myöhästynyt menoistani. Tarjoilijat voisivat ehkä hymyillä vähän enemmän, niin palvelu olisi iloisempaa. Nyt se oli rauhallista ja ihan asiallista. Eikä ravintolassa tosiaankaan ole tarkoitus käydä 10 minuutissa, että anteeksi siitä. Kiva silti huomata että tällainenkin onnistuu jos on pakko. Mutta tosi hyvää ruokaa näin nopealla pikakäyntiarviolla. Suosittelen ja aion käydä toistekkin. :) 

Takeaway astiakin oli kätevä. Ei ollut vaaraa siitä että kastikkeet valuvat kannen alta, sillä kantena toimi muovipeite. Ympäristöystävällisyyden kannalta ei ehkä paras vaihtoehto, mutta ainakin kätevämpi kuin joissain muissa aasialaisissa take away paikoissa. 

Arvosana: 4/5 

Levant bulevardi


Falafel Halloumi Burger: kotitekoinen sämpylä, hummus, tomaattisalsa, falafel, grillattu halloumi, tuore minttu, tzatziki, rucola ja marinoidut sienet

Pieni ja söpö paikka, jonka sisustus oli pirteä ja iloinen. En ollut ennen käynyt. 

Burgeri oli hyvä, mutten ole ikinä tajunnut pitäisikö tällaisten ruokien olla kylmiä vai kuumia vai jotain siitä väliltä. Tavallaan ehkä se kylmyys ei ole niin minun juttuni ja falafel jäähtyy niin nopeasti kun kylmiä kastikkeita on paljon. 

Hyviä makuja ja näyttävä asettelu. Makuja oli paljon, ehkä vahvimpana tuo balsamico tomaattisalsa. Aika paljon umamia. Mausteitakin löytyi ja oli kiva että oli kaikkea itsetehtyä hummusta ja tzatzikia ja muuta. Punasipuli oli makeaa ja tzatziki pehmensi kaikkia mausteisuuksia kivasti. Jos tykkää falafelista niin tämä on hyvä paikka siihen. Itse en ole vielä ikinä ollut mikään falafelfani. Se on minusta ihan OK.

Halloumia olisi minusta voinut grillata vähän enemmän. Sämpylä oli hyvä, mutta kaikkien kastikkeiden ansiosta, leivästä tuli aika vetistä, koska se hukkui niihin. 

Tuntui siltä kuin olisin kerrankin syönyt vähän terveellisemmän burgerin. Ehkä siinä olisi vielä voinut olla jotain rapeaa. 

Ihanaa että pöydässä oli maustettua appelsiiniminttuvettä. Maustetut vedet ovat minusta aina kivoja. Tämä oli vähän huoneenlämpöistä että kylmempääkin olisi saanut olla. 

Kaikenkaikkiaan kuitenkin rento ja mukava paikka. Ainoa mikä ärsytti oli paikan pienuus. Palvelu oli perus mukavaa, tosin en ehkä olisi halunnut nähdä kun tarjoilija puhuu puhelimeen. Mutta no, ei se sinänsä myöskään hirveästi haitannut. Ainakin työntekijöillä näytti olevan hauskaa ja burgeri oli erilainen mutta hyvä.

Arvosana: 3+/5 

Funky Burger 


Better than a-pizza: talon naudanjauhelihapihvi, parmesanjuustoa, rucolaa, balsamicosiirappia, tomaattia, karamellisoitua sipulia ja sahramivalkosipulimajoneesia. 

Otin oikein länsimetron ja kävin Espoossa asti SYÖmässä. Sitä en ole tainnut ennen tehdä. Vähän kesti kyllä löytää, koska kauppakeskus Ainoassa ei missään näkynyt karttoja. Tämä sijaitsi kolmannessa kerroksessa. 

Astuin tähän amerikan vähän sporttibaarihenkiseen paikkaan. Vastassa oli tosi mukava englannin kielinen tarjoilija, jolta tilasin burgerin. 

Minusta burgeri oli aika pieni. Olisin toivonut että annokseen kuuluisi jotkut ranskalaiset tms. Aika kallista jos normaalistikkin saa pelkän burgerin. 

Burgeri oli kuitenkin hyvä. Pihvi oli aika kypsä, mutta ei kuitenkaan liian kuiva, vaan hyvä. Sellainen pinkki sisältä, ei punainen. Hyvä minun makuuni. Balsamico ei ole minun juttuni, mutta ainakin burgeri oli erilainen kuin muualla. Sämpylä oli varmaankin itsetehty ja aika leipäsämpylämainen. Vähän kuin aamiaissämpylä. Sipulia olisi voinut olla vähän lisää, koska sitä oli aika niukasti. Sahramimajoneesikin oli jotain erilaista. Hyvä kokonaisuus, mutta kaikki oli vähän pientä. Olisihan noita täytteitäköin voinut pikkuisen enemmän olla. 

Rento american diner tyylinen paikka, jonka keittiöön näkee luukulta ja jossa nimen mukaan soi funky musiikki. Suosittelen kyllä, jos on rahaa. Sillä ehkä kuitenkin pikkuisen pieni burgeri hintaansa nähden. Ehkä normaalisti tarjotaan myös lisukkeita. Mutta käykää kokeilemassa jos siellä päin liikutte. 

Arvosana: 3/5 

Manhattan Steakhouse Espa


Kreikkalainen salaatti 

Grillipihvi 150 g talon maustevoilla ja bataattiranskalaiset

Tänne pääyin taas jo kolmatta kertaa tänä vuonna. Eli siis kahden kuukauden sisään, jos uuden vuoden aatto lasketaan. Tänne on helppo mennä. Voisi kutsua tätä yhdeksi kantiksekseni. Palvelu oli mukavaa kuten aina. Olin vain liikkeellä vaativan ystäväni kanssa. Hän tilasi kalaa, joka oli vähän raa'emman oloista. Jotkut tykkäävät vähemmän kypsästä ja toiset eivät. Itsekin tykkään kyllä kypsemmästä. Pyydettiin että annosta kypsennettäisiin ja sehän onnistui, mutta ystäväni ei pitänyt siitä että hänelle tuotiin sama kala. Tarjoilija pahoitteli ja kertoi että talon tapana on aina mahdollisuuksien mukaan kypsentää sama annos. Jos se ei onnistu niin saa toki uuden. Okei, ymmärrän ympäristöystävällisyys ja hävikin minimointi näkökulman. Toisaalta ymmärrän myös ystäväni näkökulman että uusi annos olisi ollut luksuksempaa. 

Alkuruoaksi jaoimme kreikkalaisen salaatin. Minusta se oli hyvää ja sopi tosi hyvin jaettavaksi, koska se oli aika iso. Kahdelle siitä riitti tosi hyvin. Aika perus kreikkalainen salaatti, mutta fetasalaatit ovat lemppareita, joten ei valittamista. :) 


Minun ruokani oli ihan hyvää. Kasvikset olivat parempia kuin viime kerralla kun kävin ja viimeksi ainakin haukuin kesäkurpitsaa vetiseksi, niin nyt se oli ihan sopivaa. Ei ollut vetistä. Pihvikin oli hyvää ja kypsyysasteelta hyvän mediumia. Paitsi loppupuolella oli jonkin verran liian sitkeää. 

Luulen että kympin päivät tuottavat aina niin kovaa kiirettä keittiöön että siellä sitten pikkuisen hutiloidaan. Useimmiten täällä on ollut tosi hyvät ruoat ja joskus kympin päivillä sitten vähän niin ja näin. Mutta aika monta kertaa käyneenä voin vielä sanoa että suosittelen, mutta ruoan tasalaatuisuuteen voisi vähän vielä kiinnittää huomiota. Minusta nyt kun kävin niin ei ollut missään nimessä huonoa, mutta on ollut vähän parempaa. Minä olin ihan tyytyväinen vaikka ystäväni olikin pettynyt. 

Arvosana: 4-/5 

O'Learys Bakers


Boston Celtic BBQ Cheeseburger: O'Learysin lempiburgeri tuplajuustolla ja BBQ-kastikkeella. Tarjoillaan ranskalaisten kanssa.

BBQ-kastike on aina ollut vähän inhokki. Onneksi sen sai erikseen ja maistoin sitä ja se oli jopa aika OK, siis siihen nähden etten tykkää. Jos tykkää BBQ:sta niin ehdottomasti tänne. 

Palvelu oli aluksi tosi mukavaa, mutta sitten meidät unohdettiin, tai tuli ainakin sellainen olo. 

Sisustus oli ihan hauska sporttibaarinen. Pöytäliina oli vähän nihkeä. Sohvallakin oli jotain limutahroja, mutta ne tarjoilija pyyhki. 

Burgeri oli vähän jäähtynyt kun se tuotiin korissaan. Miksi annokset ovat useassa paikassa aina jäähtyneitä. Se on ärsyttävää. Kori oli hauskan näköinen, mutta hyvin epäkäytännöllinen. Burgeri oli ihan OK, olen parempaakin syönyt. Ei ollut mikään huippu, muttei mikään pohjakaan. Sämpylä tosin oli vähän kovaa ja pihvi oli aika läpikypsä ja kuiva. Coleslawista tykkäsin. 

Ei ollut millään tavalla ihmeellinen annos. Nälkä lähti. Palveluunkin vähän petyin. Ensiksi vaikutti kauhean lupaavalta. Oltiin tosi mukavia ja huomaavaisia, mutta sitten tapahtui jotain ja jäimme omiin oloihimme. Laskuakin oli vaikea saada kun tarjoilijat hiihtivät ohi kauheata vauhtia vilkaisematta meihin. Totesimme veljeni kanssa että noin mekin teemme, silloin kun emme halua olla asiakkaiden kanssa tekemisissä. Heillä oli hirveän kiire, mutta minusta sitä ei kuulu näyttää asiakkaille. 

Arvosana: 2/5 


Ravintola Fig


Vuohenjuusto-viikunasalaatti: vuohenjuustoa, tuoretta viikunaa, viikunahilloketta, tomaattia, kurkkua, porkkanaa, retiisiä, salaattia, marinoitua punasipulia, oliiviöljyä ja viikunabalsamicoa.

Vegaaninen harissalla maustettu voipapujuurespata: voipapu, sipuli, porkkana, palsternakka, punajuuri, valkosipuli, oliiviöljy, chili, persilja, friteerattu lehtikaali ja bataatti 

Ihastuin Figiin ja yhteen heidän ihanaan tarjoilijaan jo viime SYÖ-päivillä. Emme valitettavasti päässeet sen symppismiehen hoiviin tällä kertaa, muutoin kuin maksettaessa. Sillä hän laskutti meidät. Ai herrajestas tämä kuulosti jo pahalta. ;) Olisin pyytänyt kahville, mutta ehkä se olisi ollut outoa. Kuitenkin toisenkin miehen palvelu oli mukavaa, paitsi ehkä pikkuisen jäykkää. Vähän lisää hymyä niin kaikki tip top. Muuten palvelu oli tosi asiallista ja mukavaa.

Jaoimme alkuruoaksi ystäväni kanssa viikunasalaatin. Se oli tosi hyvää. Salaatti oli simppeli mutta älyttömän maukas. Kastike toi siihen sopivaa raikkautta ja hapokkuutta ja joukossa oli myös makeita viikunoita ja punasipulia, niitä olisi tosin voinut olla enemmän, koska nyt molemmilla oli yksi viikunanpalanen. Vuohenjuustosta en ole vielä oikein oppinut tykkäämään, mutta tähän se sopi ja se oli juuri sopivan miedon makuista. Lisäksi oli kiva että juusto oli lämmintä ja se sopi ihmeen hyvin kylmään salaattiin. Ihana. Olisin ehkä halunnut vähän isomman lautasen salaatille, vaikka kyseessä olikin alkuruoka, mutta leipälautanen tuntui silti vähän pieneltä. Ai niin leipä, joka tarjottiin ennen alkuruokaa, oli myös hyvää. Itsetehtyä ja ihanaa. 

Sitten kokeilin kerrankin vegaanista ruokaa ja otin vegaanisen papupadan. Bataattisipsit tuossa päällä olivat ihania. Pata oli sopivan tulinen ja ihan kiva. Oikein hyvää padaksi. Itse en ehkä ole niin pataihminen. Olisi ehkä voinut olla lisää variaatiota kasviksista. Nyt oli aika lailla papuja ja punajuurta. Ehkä vähän tylsä, mutta ainakin hyvin talveen sopiva. 

Viinit täällä ovat oikein hyviä. ♥ Sorruin myös ottamaan jälkiruokaa, koska täällä oli niin kiva fiilis. Tosin jälkiruokajuusto oli ehkä hiukan voimakasta minun makuuni, koska minä ja juustot on vielä vähän keskeneräinen asia... Mutta kiva ilta oli. :) 

Arvosana: 4/5 


AKA Oriental Gastrobar


Kana ja sieniramen: marinoituja sieniä ja kanaa, vehnänuudeleita, edamamepapuja, porkkanaa, wakamea, kananmuna, retiisiä, seesaminsiemeniä, hoisin & srirachkastikkeita.

Todella pieni ja ahdas paikka. Palvelu oli rentoa ja mukavaa. Sisustus oli ihan hauska. Tilasin viiniä ja se oli virhe. Hirveätä laimeata en sano mitä. Rameaniakaan en ole vielä koskaan tajunnut, enkä tule tämän kokemuksen perusteella tajuamaan. Keitto, jonka liemi oli ihan jees, koska siinä oli jotain makua, mutta mausteisuutta olisi voinut olla enemmän. Lisäksi korianteri ei ole minun juttuni, joten se vähän pilasi. Nuudelit aika mauttomia ja kanakin oli vain kuivia ja mauttomia paloja. Idut olivat hyviä. Mutta muuten petyin. Minusta tämä oli todella tylsä ruoka ja toki liemessä oli jotain makua, mutta kyllä toivoin jotain vähän orientaalisempaa. Kyllä tätä söi, mutta en mielellään toiste. 

Arvosana: 1+/5